11. joulukuuta 2014

Naistenlehdet


Lähde

Tuli vielä noihin lehtien etukansiin liittyen mieleen, että sitä voi myös kätevästi tarkastella Googlen kuvahakua käyttämällä muoti tai naisten lehtien kansia ja näin äkkiseltään katsottuna amerikkalaisissa lehdissä voi havaita enemmän moninaisuutta, että näkyy vähän myös mustia naisia, mutta enimmäkseen naiset ovat valkoisia tai eurokeskisiä. Hiusten väreissä voi havaita moninaisuutta vaikka vaaleahiuksisia naisia on huomattavan paljon. Eipä tuossa valkoisten naisten suuressa määrässä pitäisi olla suuremmin ihmeellistä, jos vielä toistaiseksi Yhdysvaltojen väestöstä suurin osa on valkoisia, mutta toisaalta heitä näkyy huomattavan paljon, joka ei välttämättä vastaa väestörakennetta, mutta pitääkö vastata, jos kerta tarkoitus on myydä lehtiä, joten lehden etukanteen laitetaan sellainen nainen, jonka oletetaan lisäävän myyntiä.

List of fashion magazines - Katso etukansia

Netistä löytyy myös juttua siitä kuinka hyvin lehdet ovat myyneet ja kerrotaan samalla lehden etukannessa olleen naisen nimi vähän niin kuin hän olisi syyllinen huonoon myyntiin, mutta itse en tätä täysin ymmärrä, koska eihän lehtiä ainoastaan etukannen kuvan perusteella myydä vaan pitkälti sisällön. Äkkiseltään Googlella etsittynä löysin muutaman vuoden vanhan uutisen, jossa kerrotaan Playboy lehdessä tai etukannessa olleen vaalean Lindsay Lohan:in myyneen ennätys määrin. Noi naisten lehdet ovat muutenkin mielenkiintoisia kuinka taitaa olla pitkälti sillä tavalla, että naiset itse kertovat toisille naisille millainen pitäisi olla ulkonäöltään vaikka toisaalta kyllä myös miehetkin aiheuttavat naisille ulkonäköpaineita.


Lähde - 2013's Best and Worst Magazine Cover Stars

Tuohon yllä olevaan kuvaan liittyen tuli mieleen nigerialaisen laulajan Dencian Whitenicious ihonvärin vaalennustuotteet, joista on ollut viime aikoina juttua. Samaan aikaan, kun osa länsimaalaisista tai valkoisista naisista ruskettaa vähän ihonväriään tai jos ei omaa, niin muuttaa mustien miesten avulla jälkeläistensä ulkonäköä afrokeskisemmäksi tai jopa mustaksi, niin Nigeriassa ja monissa muissa maailman maissa pyritään samaan enemmän eurokeskinen ulkonäkö.

Vaikkei taaskaan pidä tehdä yleistyksiä kahden kuvan perusteella voi taas miettiä kumman naisen ulkonäön perusteella länsimaalainen mies useimmin valitsee vaimokseen alemman vai ylemmän. Oma tutkimukseni osoittaa karusti, että länsimaalaiset miehet syrjivät valtavan paljon mustia naisia, mutta toisaalta ei pidä unohtaa valkoisia naisia, jotka vastaavasti eivät näytä erityisen paljon tykkäävän aasialaisista miehistä vaikka olisivat paljon rikkaampia kuin mustat miehet, koska naiselle merkitsee parinvalinnassa myös miehen ulkonäkö.


Lähde - Whitenicious

Mustien naisten pitkiä tai suuria hiuksia katsoessa kannattaa aina huomata, että todennäköisesti heistä hyvin moni käyttää peruukkeja, koska mustien hiustyyppi on vaikeahoitoinen ja hidaskasvuinen, joten moni musta nainen turvautuu yleensä intialaisten naisten suorista hiuksista tehtyihin peruukkeihin. Tässä voidaan taas huomata kuinka mustat naiset joutuvat paljonkin kärsimään hiustensa takia, kun taas mustat miehet ajavat tukkansa lyhyeksi, eikä tässä esim. valkoinen nainen näe usein parinvalinnan kannalta ongelmaa vaikka oman kauneuden kannalta hiukset olisivat tärkeitä.
While Eurocentric beauty ideals mandate that hair be straight and flowing, African-American women’s hair is often textured and less fine than their Caucasian counterparts (Thompson, 2009). In fact, African-American women are often teased and bullied about their natural hair. African-American women’s hair is often referred to as “kinky” and “nappy” and considered not as attractive as straight hair. In order to combat this beauty stereotype, many African-American women struggle to conform to Eurocentric beauty standards by straightening or perming their hair or wearing a weave, despite the significant pain and monetary costs they incur (Tate, 2007; Thompson, 2009). Failure to conform leaves them not only “not beautiful” in society's estimation but also at risk of being considered militant and anti-white. Additionally, Westernized standards of beauty prize lighter skin over darker skin (Hill, 2002). Lighter skin is prized and considered more beautiful than darker shades. In an attempt to adapt to Eurocentric beauty ideals some African-American women purchase skin-lightening creams despite the fact that these products can be dangerous to their health.
Lähde

Löyty youtube:sta mielenkiintoinen video, jossa kerrotaan monien mustien miesten suhtautuvan kielteisesti People lehden valitseman naisen ulkonäköön ja kuinka Lupita edustaa aitoa mustan naisen kauneutta verrattuna lähes valkoisilta naisilta näyttäviin Halle Berryyn ja Beyonceen, joita usein pidetään esimerkkinä kauniista mustasta naisesta. Valitettavasti näyttää varsinkin afroamerikkalaisia koskevien tutkimusten perusteella siltä, että mustat miehet tykkäävät enemmän eurokeskisemmän ulkonäön omaavista naisista, joka tarkoittaa esim. suorempaa hiustyyppiä ja vaaleampaa ihonväriä, joten mustien naisten ulkonäköpaineet eivät ole täysin valkoisten aiheuttamia.

Antropologi Peter Frostin blogissa on ollut paljonkin juttua ihonvärin merkityksestä ja näyttää yleisesti siltä, että ihmiset tykkäävät vaaleammasta ihonväristä, eikä tämä ole ainoastaan länsimaiden syytä vaan esim. jo ennen eurooppalaisten tuloa Itä-Aasiaan arvostettiin siellä hyvin vaaleaa ihonväriä. Muistaakseni Frostin blogissa kerrottiin myös siitä kuinka mustien afrikkalaisten keskuudessa on myös tykätty vaaleammasta ihonväristä varsinkin naisilla ja vaaleampi ihonväri on merkki nuorekkuudesta, koska vauvat tai pienet lapset ovat usein vaaleampia.

Black Men Attacking Lupita Nyongo's Looks
As western media content permeates societies and cultures worldwide, the globalization of a beauty and appearance ideal is gaining prevalence in non-western as well as western societies (Coward, 1984). “Traditionally, what exactly constitutes beauty has always been a locally indigenous evaluation. This fact is changing across the world” (Isa & Kramer, 2003, p. 41). A cross-culturally accepted standard of ideal beauty features high eyebrows, large eyes, high cheekbones, a small nose, and a narrow face (Cunningham, Roberts, Barbee, Druen, & Wu, 1995). Such westernized ideals have eroded the national beauty standards in Japan, Saudi Arabia, and Brazil (Inceoglu & Kar, 2009), where the appearance norm is quite different from that of Caucasian women (Isa & Kramer, 2003).

[...]

Scholars have examined the role of physical attractiveness in personal perception and have found that attractive individuals are evaluated more favourably (Miller, 1970), being seen as more desirable (Dion, Bersheid, & Walster, 1972) and more successful in social interaction (Reis, Nazlek, & Wheeler, 1980).

[...]

It has been argued that the growing trade and improved communication technology in the globalization process have led to an increasing level of global integration between cultures (Giddens, 1990). As a social construct, the ideal of beauty and attractiveness is not immune from the pervasive trend of globalization. Before the global age, each culture had a unique standard of attractiveness derived from traditional views about beauty as well as the physical features of the people. For example, the traditional Korean image of beauty was average or even overweight in size because it represented abundance (Han, 2003). In China and Japan, women with round faces and mild plumpness were seen as beautiful and healthy (Han, 2003; Jung & Forbes, 2006). Hispanic cultures valued oversized and curvy bodies and tinned skin as attractive and fertile (Cunningham et al., 1995), while scarification of the skin was a beauty process in parts of Africa (Frith, 2006). However, a phenomenon of cultural assimilation has been found in that local cultures that are being integrated into a universal standard of beauty dominated by western ideals such as round eyes, narrow faces, and pronounced noses (Kim, 2010).

In a cross-cultural study of perceptions of female attractiveness, Cunningham et al. (1995) found that sexual maturity and/or perceived sexual attractiveness appeared to be strong predictors of attractiveness evaluations across Asian, Hispanic, and White participants, reflecting a trend of cultural homogeneity toward the western standards of ideals. This trend was confirmed by Griffin, Viswanath, and Schwartz (1994), who found that models in Indian news magazines adopted poses and displays that closely matched those of models in the advertising of western nations, implying an adoption of western beauty standards in Indian culture.

[...]

Asian women are obsessed with skin whitening via whitening cosmetics and even surgery to achieve lighter, flawless skin. When asked to identify an ideal mental image of beauty, a large percentage of US and Korean girls offered US celebrities as examples or described an imaginary ideal who has mixed Asian and Western appearance, such as long straight hair, big eyes, and a high nose (Chung & Bissell, 2009).

[...]

Previous studies have identified high cross-cultural agreement in attractiveness ratings of faces of different ethnicities (Cunningham et al., 1995; Jones, 1996). This suggests that “if different people can agree on which faces are attractive and which are not when judging faces of varying ethnic background, then … people everywhere are using similar criteria in their judgments” (Eisenthal, Dror, & Ruppin, 2006, p. 120). Some constructs are widely used as standards of attractive ness between ages, races, and nationalities, including types of beauty (Frith, 2006), face attractiveness, body size/shapes (Frith, Shaw, & Cheng, 2005), poses and body displays (Griffin et al., 1994), and so on. As western media and media content have become more global, the homogenized representation of beauty and attractiveness results in more critical assessments of non-western-appearing people.

[...]

It is surprising to find the obviously westernized trend in South African magazines. US and European models were much more common than native African models even though the Caucasian ideals have few physical similarities with the readership. A majority of pictures in the fashion frames were snapshots from New York or Milan fashion collections, portraying models with typical western features, such as blonde hair and slim, tall bodies. Appearance, make-up, and dress styles of African American Hollywood celebrities were occasionally portrayed as beauty ideals for readers to imitate. It seems that South African fashion and beauty magazines are presenting the mainstream Caucasian standard of beauty as the paragon of attractiveness on the one hand and showing westernized African American celebrities as achievable goals for the readers to pursue on the other hand.

Asian magazines kept a relative independence from western standards. This might be mainly due to the maturity of the fashion and beauty markets in Asia. In particular, Japan, Korea, and China are important economic entities in the global market, and Japanese and Korean beauty-related products are exported worldwide along with the Asian standard of beauty. This might help to resist the westernizing trend. Secondly, because eastern culture is so different from western culture, certain traditions have preserved the Asian beauty standard from being assimilated into universal norms. For example, Asian models showed the lowest sexuality, which was consistent with the traditional Asian cultural emphasis on conservative values about both oneself and interpersonal relationships. In addition, the obvious differences in body, face, hair, and so forth between the Western standard and Asian reality might be another driving force underlying the independence of the Asian beauty standards. However, other studies have showed that such independence is relative. In fact, the Asian ideal has adopted some western standards of beauty in that high noses, round eyes, and narrow faces are becoming the ideal images of Asian girls (Chung & Bissell, 2009; Kim, 2010). Although models in Asian magazines still have eastern faces, the nuances of their appearance, makeup, and gestures of body poses all reflect western ideals.
Lähde

Google Scholar:sta löytyi tutkimus koskien ecuadorialaisia naistenlehtiä ja tutkimuksessa käy ilmi kuinka enemmän eurooppalaisille naisille tyypillinen tai eurokeskinen ulkonäkö on yleisempi, joka ei oikein vastaan kantaväestöä. Tässäkin tutkimuksessa voi havaita kuinka tutkija tarkastelee lehdissä olevien henkilöiden ulkonäköä ja luokittelee ne esim. valkoisiksi tai mustiksi. Onhan tämä valitettavaa, jos lehdet ovat täynnä enemmän eurooppalaisen näköisiä naisia, että varsinkin ulkonäöllisesti moninaisissa maissa pitäisi enemmän tuoda myös esille mestitsin ja muun näköisiä kuin liian eurokeskisiä naisia.
Mestizaje is the dominant cultural and political ideology of race in Ecuador. This term references the mixed (indigenous and European) ethnic origins of most Ecuadorians. Though mestizaje explicitly celebrates the nation’s mixed origins, it implicitly excludes those who are identified or who self-identify as black or indigenous rather than mestizo (Stutzman 46). This rhetoric cloaks or euphemizes the practices and ideologies of blanqueamiento (whitening). The goal mestizaje is a whiter, less ethnic (less Indian) population (Wade 84-5). Hierarchies of racial superiority place the nation on a path toward physical and cultural whiteness. In revistas femeninas, foreign racism and white ideals of beauty combine with homegrown racism and colorism to valorize white femininity and denigrate native or black features and femininities. resulting in a stronger emphasis on whiteness in the transnational publications.

[...]

As demonstrated by the content analysis, white models and blondes are overrepresented in terms of Ecuador's demographic makeup and common phenotypic variations. Most Ecuadorian women, including those that belong to the TCC, are mestizas, but the ideology of blanqueamiento valuates whiteness, and it is common to downplay mixed origins. Whiteness is associated with ideals of class, cosmopolitanism, consumption, and modernity in the visual language of these publications, as in popular culture and discourse. The prevailing standard of beauty is thin, white. and fashionable; this ideal is strengthened or exaggerated by the confluence of foreign racism and popular notions of beauty as inseparable from whiteness.

[...]

Exceptions are made for nonwhite females who are high in class status or possess cosmopolitan qualities. Women of color portrayed positively are frequently of foreign (usually non-Latin American) origin, and have thin bodies, light skin. and Caucasian-type features. Biracial actress/model Halle Berry, featured on the cover of Cosmopolitan, is a perfect example; she is one of the most frequently pictured black women in the sample (29:7). This popularity is likely due to her wealth and celebrity status, light skin and "delicate“ features, thin body, and association with the U.S. Among Ecuadorian women, the term “delicate" (delicada/s), when applied to facial features, is often a euphemism for whiteness and traits that are associated with Caucasian or European ethnic origins.

[...]

First the greater representation of Latin American women, especially Ecuadorian women (mostly white mestizas), is a departure from the transnational magazines. In the issues of Hogar analyzed, a full 68,5% of the women depicted in photographs were mestiza. compared to 21,5% white and 2% black. The undecided category (either white or mestiza) made up only 7,5% of images, as opposed to 14% for the entire sample. This orientation toward Ecuadorian mestizas is clearly demonstrated by the fact that Ecuadorian women appear 9 to 10 times more often than women of other nationalities. In all the other issues put together, only one Ecuadorian woman appeared, one time. Of course, the women represented in Hogar still tend to have light or white skin, Caucasian features, and thin bodies.
Lähde
Whereas all eighteen cover models on the magazines were Caucasian, the top five fashion and beauty vloggers on YouTube showed variation in ethnicity. The top vlogger, Michelle Phan, is Asian-American. Blair Fowler, Kandee Johnson, and Elle Fowler are Caucasian. Andrea Brooks is African-American. Interestingly, though ethnicity did not seem to pose a barrier to success in fashion and beauty vlogging, the two vloggers, whom were not of Caucasian ethnicity, portrayed parallels to the ideal of beauty characteristics identified from the magazine study. See Appendix B. Michelle Phan, though of Asian-American ethnicity, had large eyes rather than clichéd small Asian eyes, light skin tone, a medium-sized, fairly narrow nose, and medium-sized, full lips. Andrea Brooks, though of African-American ethnicity, had light tanned skin tone rather than a dark complexion, large eyes, a medium-sized, narrow nose, and large, full lips.

[...]

Fashion and beauty vlogging can be considered democratic for aspiring vloggers in the United States in the sense that fashion and beauty vlogging is more open to ethnic diversity. Of the top five vloggers, only three of the vloggers were identified as Caucasian, while all of cover models from the top three fashion and beauty magazines, over a six-month period, were identified as Caucasian. Interestingly, the top five fashion and beauty vloggers do not deviate much from the physical features identified in the defined ideal of beauty. Even with a bit more ethnic diversity, the physical features of the vloggers were found to be similar to those of the cover models examined from the top three fashion and beauty magazines.
Lähde

Katselin tässä Issuu sivustoa, jossa voi kätevästi lueskella kaikenlaisia kauneusaiheisia lehtiä ja päädyin katselemaan eteläafrikkalaista lehteä. Olen aina välillä tarkastellut Etelä-Afrikkaa ja on hämmästyttävää kuinka suuri edustus valkoisilla tai eurooppalaistaustaisilla on esim. nettisivustoilla olevissa kuvissa. En tiedä, mistä tässä on kyse, mutta yksi syy voi olla kohderyhmä, joka on enimmäkseen varakkaammat valkoiset vaikka maan asukkaista heitä on noin 10%. Netistä löytyy monia eteläafrikkalaisten naisten ylläpitämiä kauneusblogeja, joihin yhteen taisin aiemmin laittaa linkin, niin tässä blogissa pystyi havaitsemaan segregaation, koska tämä nuori kaunis nainen oli enimmäkseen ainakin kuvista päätellen tekemisissä muiden valkoisten naisten kanssa.

Onhan tässä kauneudessa sellainenkin puoli, että monet asiat, jotka koskevat mustia naisia kauneudessa, kuten kähärän hiuksen hoitaminen ja tumman ihon meikkaaminen ei ole kiinnostavaa valkoiselle naiselle, joten tässä mielessä on hyvä olla mustille naisille omat lehdet vaikkei sitä aina kannata myynnin takia lähteä liialti rajaamaan asiakasryhmiä. Kun katselette alla olevaa lehteä, niin tarkkailkaa kasvonpiirteitä, että esim. millainen on nenä, kuinka suuret silmät, minkä väriset silmät, iho ja hiukset ja kuinka sirot kasvot on yleensä naisilla.

The Professional Beauty Magazine